Vuosi elämästäni - 1993

Vuosi 1993. Tämä vuosi tarjosi minulle paljon iloa, mutta paljon myös surua. Näistä asioista seuraavassa. 

Ehkä ensiksi niitä iloisempia tapahtumia. Yksi tapahtuma mikä nousee ensimmäisenä mieleen on se, että tuona vuonna tein ensimmäisen reissuni Helsinkiin, sittemmin noita Helsingin reissuja onkin kiitettävästi mittariin kertynyt. Matkustettiin perheen kanssa sinne sukulaismiehen 50-vuotisjuhlille, mukavaa oli ja onnistunut reissu. Kodissamme tehtiin vuonna 1993 suurremontti ja saatiin oma saunakin kotiin. Ei enää tarvinnut käydä esim naapureilla saunomassa. Lapissakin taas poikettiin juhannuksena ja vielä parin viikon ajan loppukesästä. 

Perheemme koki taas pari menetystä. Molemmat undulaateistamme Koikkalainen ja Kulkuri menehtyivät lyhyen ajan sisällä. Koikkalainen eli 15-vuotiaaksi joten pitkään ja kunnioitettavaan ikään pääsi. Koikkalainen kuoli yksinkertaisesti sanottuna vanhuuteen. Kulkuri sitten kuoli vain kuukauden päästä Koikkalaisen jälkeen. Kulkuri taas oli vähän yli vuoden sairastellut ja tähän sairauteen sitten kuoli. Tämä tarkoitti sitä, että meidän perheessä ei enää lemmikkejä ollut ja äitikin sanoi, että ei ota enää uusia lintuja siksi, koska on hyvin raskasta hoitaa niitä.

Toinen suru-uutinen itselleni oli naapurin mummon kuolema tämän vuoden syksyllä. Hänestä en olekaan blogissa puhunut, mutta hän myös oli minulle eräänlainen "varamummo". Lapsena esimerkiksi jos olin yksikseni kun vanhemmat olivat töissä niin tämä mummo hoiti aina minua ja aina siellä kyläillessä sai aina syödäkseen karkkia ja suklaata joten hyvin viihdyin aina naapurissa näiden syiden vuoksi. :) Lapsena kysyinkin äidiltäni kun en vielä ollut tarkkaan tiedostanut ketkä ovat minun oikeita mummoja, että onko hän minun mummo? Eipä kuitenkaan ollut, mutta eräänlaiseksi varamummoksi hänet kuitenkin ristin. 

Niin ja syksyllä aloitin sitten 3. luokan koulussa. Pari uutta oppilastakin aloitti luokallani. Toinen heistä oli jo aiemmassa koulussa kiusannut toisia, joten voitte arvata varmaan kuka hänen hampaisiin joutui. Kyllä vaan, mutta en ole hänellekään kaunaa kantanut sillä hänkin rauhoittui vanhempana ja pyytelikin yhdessä vaiheessa minulta tekojaan anteeksi. 

Niitä valokuvia vielä lopuksi, mutta valitettavasti näitä kuvia minulla ei ole paljoa tarjota vuodelta 1993. Vain pari synttärikuvaa. Minusta ei ilmeisesti sitten otettu kovin paljon kuvia vuonna 1993. Koulukuva kyllä, mutta se epäonnistui niin pahasti, että en halua sitä täällä näyttää. Nautitaan kuitenkin näistä kuvista mitkä nyt tänne laitan. 

10 vuotta tuli sitten täyteen 14.11.1993.