Nyt vuoden 1985 kappalevalintaan ja sitä ennen vähän pohjustusta. Itsellä lähes jokaiselta vuosikymmeneltä löytyy jokin kappale mikä nousee ylitse muiden, niin 80-, 90-, 2000- kuin 2010-luvultakin ja jos mennään 70-luvun puolelle niin sieltäkin löytyy vastaava. En nyt linkitä sitä koska en ollut vielä 70-luvulla syntynyt ja kuten varmasti olette huomanneet niin blogini keskittyy vuosiin joita olen täällä maapallolla kuluttanut. Sanon kuitenkin, että se suosikkikappale ylitse muiden 70-luvulta on Kate Bushin Wuthering heights. Nyt sitten siihen kappaleeseen 80-luvulta joka itselle on ylitse muiden ja ylipäänsä suosikkikappaleeni kautta aikojen.
Sanon heti, että kappale on Take on me ja esittäjänä norjalainen popyhtye A-ha. Bändi, jota aloin suuresti fanittamaan heti kappaleen kuultuani. Se hetki jolloin kappaleen kuulin ensimmäistä kertaa on erittäin ikimuistoinen ja mieleen jäänyt. Kesällä 1998 Lapissa ollessani lähdimme erään sukulaisperheen kanssa ajamaan Pohjois-Norjaan. Norjan puolelle kun päästiin niin autossa alkoi radio soittamaan kappaletta. Itse olin puoliunessa takapenkillä ja kappaleen soidessa havahduin hereille ja ihastuin heti. Siinä kun Jäämeren rannalla ajeltiin niin kappale vaan soi ja soi päässä ja kun palattiin takaisin mökille Inariin niin edelleen olin biisin lumoissa. Totesin vaan itsekseni, että tuo kappale on jostain löydettävä ja se levy ostettava. Liekö sattumaa vai ei, että fanitus bändiä kohtaan alkoi nimenomaan Norjassa. Hyvinhän se metsästys tuotti tulosta, tosin vuosi piti odotella, että sain käsiini erään 80-luvun kokoelma-cd:n. Taas kerran veljelle siitä kiitos kun sen minulle osti Kokkolan Anttilasta. :) Levy ja eritoten Take on me pyöri sitten levysoittimessani tunnista tuntiin ja päivästä päivään.
Dingon ohella A-ha on sitten toinen bändi jolla on suuri paikka sydämessäni. Harmi vaan, että bändiä en koskaan livenä nähnyt sillä he lopettivat pitkän uransa vuonna 2010. Suomessa kävivät viimeksi konsertoimassa 2000-luvun alusssa, mutta ei tuolloin ikää ollut vielä tarpeeksi, että olisi päässyt katsomaan. Laulaja Morten Harket ainakin jatkaa vielä soolouralla joten toivoa sopii, että joskus tulisi keikalle Suomeen. Tässä ainakin yksi joka menisi häntä katsomaan siinä tapauksessa.
Mutta tässä sitten Take on me ja videokin on aivan mahtava ja aikansa klassikko. Sanoisin, että aikaansa edellä oltiin videossa esiintyvän animaation suhteen.
Eikä tässä vielä kaikki. Onhan tätä kappaletta coveroitukin, ainakin poikabändi A1 ja skapunk-yhtye Reel big fish on tämän levyttänyt. Nekin ovat hyviä versioita, mutta alkuperäinen on aina alkuperäinen. Video on myös päätynyt parodian kohteeksi, mikä on myös tottakai suuri kunnianosoitus. Tässä klippi Family guy:sta.
Sitten vielä loppuun mashup eli tiedätte näitä mihin vaikkapa Youtubessa törmää eli kaksi biisiä ns yhteen sulautettuna. Tässä Ozzy Osbournen Crazy train ja Take on me. En niin Ozzyn musiikista paljoa piittaa, mutta nämä kaksi kappaletta kun on yhdistetty niin lopputulos on aivan loistava.
