Näytetään tekstit, joissa on tunniste undulaatit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste undulaatit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Vuosi elämästäni - 1993

Vuosi 1993. Tämä vuosi tarjosi minulle paljon iloa, mutta paljon myös surua. Näistä asioista seuraavassa. 


Ehkä ensiksi niitä iloisempia tapahtumia. Yksi tapahtuma mikä nousee ensimmäisenä mieleen on se, että tuona vuonna tein ensimmäisen reissuni Helsinkiin, sittemmin noita Helsingin reissuja onkin kiitettävästi mittariin kertynyt. Matkustettiin perheen kanssa sinne sukulaismiehen 50-vuotisjuhlille, mukavaa oli ja onnistunut reissu. Kodissamme tehtiin vuonna 1993 suurremontti ja saatiin oma saunakin kotiin. Ei enää tarvinnut käydä esim naapureilla saunomassa. Lapissakin taas poikettiin juhannuksena ja vielä parin viikon ajan loppukesästä. 

Perheemme koki taas pari menetystä. Molemmat undulaateistamme Koikkalainen ja Kulkuri menehtyivät lyhyen ajan sisällä. Koikkalainen eli 15-vuotiaaksi joten pitkään ja kunnioitettavaan ikään pääsi. Koikkalainen kuoli yksinkertaisesti sanottuna vanhuuteen. Kulkuri sitten kuoli vain kuukauden päästä Koikkalaisen jälkeen. Kulkuri taas oli vähän yli vuoden sairastellut ja tähän sairauteen sitten kuoli. Tämä tarkoitti sitä, että meidän perheessä ei enää lemmikkejä ollut ja äitikin sanoi, että ei ota enää uusia lintuja siksi, koska on hyvin raskasta hoitaa niitä.

Toinen suru-uutinen itselleni oli naapurin mummon kuolema tämän vuoden syksyllä. Hänestä en olekaan blogissa puhunut, mutta hän myös oli minulle eräänlainen "varamummo". Lapsena esimerkiksi jos olin yksikseni kun vanhemmat olivat töissä niin tämä mummo hoiti aina minua ja aina siellä kyläillessä sai aina syödäkseen karkkia ja suklaata joten hyvin viihdyin aina naapurissa näiden syiden vuoksi. :) Lapsena kysyinkin äidiltäni kun en vielä ollut tarkkaan tiedostanut ketkä ovat minun oikeita mummoja, että onko hän minun mummo? Eipä kuitenkaan ollut, mutta eräänlaiseksi varamummoksi hänet kuitenkin ristin. 


Niin ja syksyllä aloitin sitten 3. luokan koulussa. Pari uutta oppilastakin aloitti luokallani. Toinen heistä oli jo aiemmassa koulussa kiusannut toisia, joten voitte arvata varmaan kuka hänen hampaisiin joutui. Kyllä vaan, mutta en ole hänellekään kaunaa kantanut sillä hänkin rauhoittui vanhempana ja pyytelikin yhdessä vaiheessa minulta tekojaan anteeksi. 

Niitä valokuvia vielä lopuksi, mutta valitettavasti näitä kuvia minulla ei ole paljoa tarjota vuodelta 1993. Vain pari synttärikuvaa. Minusta ei ilmeisesti sitten otettu kovin paljon kuvia vuonna 1993. Koulukuva kyllä, mutta se epäonnistui niin pahasti, että en halua sitä täällä näyttää. Nautitaan kuitenkin näistä kuvista mitkä nyt tänne laitan. 


10 vuotta tuli sitten täyteen 14.11.1993.

  

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Vuosi elämästäni - 1989





Olemme päässet sitten 80-luvun viimeiselle vuodelle ja 90-luku häämöttää pikkuhiljaa nurkan takana, mutta sitä ennen vielä katsaus vuoteen 1989.

Sen muistan ainakin, että tein elämäni ensimmäisen talvireissun Lappiin tuona vuonna, yleensähän käymme siellä vain kesäisin. Tuli sitten se kaamoskin koettua. Menimme nimittäin Enontekiölle kummitätini 50-vuotissyntymäpäiville. Joskus poikkeustapauksissa tosiaan olemme saattaneet mennä talvellakin Lappiin ja nimenomaan mökille, mutta useimmiten vain kesäisin niin ja nyt tiedätte ainakin, että yksi kummiperhe asuu Enontekiöllä. 

Perheemme kasvoi tuona vuonna myös uudella perheenjäsenellä kun undulaattimme Koikkalainen sai uuden linnun kaveriksi ja linnulle annettiin nimi Kulkuri. Nimi tulee siitä kun hän oli sananmukaisesti Kulkuri. Naapuri löysi undulaatin pihaltaan, Kulkuri oli aiemmalta omistajalta karannut ja naapuri sitten toi sen meille kun tiesi, että meillähän noita lintuja on ennestään. Hyvä näin, että Koikkalainen sai seuraa sillä linnuthan ovat ryhmäeläimiä ja helposti ikävystyvät jos joutuivat elämään yksin. 



Muistuupa vielä mieleen, että siirryin tuona vuonna myös päiväkotiin. Noita ajoilta muistan, että aloin jo enemmän tekemään toisten lasten kanssa tuttavutta ja sain uusia kavereita. Tosin tuon aikaisista tarhakaverista en enää kovin moniin ole ollut yhteyksissä niin aktiivisesti, mutta joitain nyt edelleen näkee niin ja osan kanssa käytiin vielä se 9 vuotta peruskouluakin myöhemmin. 

Tuossa vuosi 1989 pääpiirteittäin ja näin olen oman elämäni kertonut 80-luvulta tai ainakin sen mitä muistan ja on aika siirtyä hiljalleen oman elämän kertomuksessa 90-luvulle, mutta käydään myöhemmin vielä ne maailman tapahtumat läpi ja valitaan se biisi vuodelta 1989 joka minulle rakas on. 

Tässä vaiheessa haluan vielä sanoa lukijoille, että toivottavasti olette nauttineet kirjoituksista tähän asti. Aikanaan kun blogia aloin suunnittelemaan niin päätin, että suuntaan tämän blogin niille ihmisille jotka eivät minua kovin hyvin tunne, mutta toki myös ne läheisimmät ystävät saavat tätä lukea. He parhaiten taitavatkin minua ihmisenä tuntea, mutta kuitenkin. Tässä kun siirrytään vuosikymmenistä toiseen niin sen mukaan myös kirjoitukseni alkavat syvenemään, johtuen lähinnä siitä, että esim seuraavasta vuosikymmenestä eli 90-luvusta muistoja onkin jo enemmän. 

Siinäpä tämä vuosikymmen oman elämän osalta. Loppuun vielä niitä valokuvia vuodesta 1989. 



Päiväkodin joulujuhlat

Retkellä Kälviän eläinpuistossa

Keskittynyt katse

Piknikillä

Naapurin kissan kanssa. Oli meillä tuolloin hoidossa

Ruotsissa. Teinpä tuolloin myös ensimmäisen ulkomaanmatkani

Veljekset

Tarhakuva


6-vuotissynttärit 14.11.1989



maanantai 24. helmikuuta 2014

Vuosi elämästäni - 1988





On taas aika aktivoitua ja kertoa jotain vuodesta 1988. 

Tämä vuosi alkoikin suru-uutisella meidän perhettä koskien. Nimittäin perheemme koki menetyksen. Toinen undulaateistamme Nakelo menehtyi lyhyen sairauden jälkeen ja tämä tarkoitti toisen undulaatin Koikkalaisen jäämistä leskeksi. Muistan kun itsekin tapausta pitkään surin kun olivat sen verran mukava ja sympaattinen undulaattipariskunta. Koikkalainen sai tosin myöhemmin uuden undulaatin kaveriksi, mutta siitä lisää myöhemmin. 

Muuten vuosi oli taas hyvinkin tasapainoinen eikä oikein mitään mullistavaa tarjoillut omassa elämässä. Perhepäivähoidossa kuljin, osa kesästä oltiin taas lapissa ja 5 vuotta täytin marraskuussa 1988. Siinäpä se vuosi pääpiirteittäin. 



Nakelo ja Koikkalainen (Kuva vuodelta 1983)

Sorsien ruokintaa

5-vuotissynttärit 14.11.1988