Vuosi elämästäni - 1997

Nyt vuoteen 1997. Melkein aina käytän fraasia "paljon ehti tapahtua hyvässä ja pahassa" niin pakko kai se on sanoa tämänkin vuoden osalta, kyllä sitä taas yhdelle ihmiselle sattuikin. Aloitetaanpa ihan alkuvuodesta 1997 koska silloin jo jotain mullistavaa ja omiin historiankirjoihin jäävää sattui omassa elämässä.

Tuolloin tuli käytyä läpi ensimmäinen edes hieman vakavempi ihmissuhde, mutta kuten arvata saattaa niin vielä tuossa iässä eli 13-vuotiaana nämä suhteet eivät yleensä kauan kestä ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Taisin yhdet treffit tehdä ja siihen se sitten jäikin. Kevään mittaan suhde pikkuhiljaa hiipui ja sitten loppui kokonaan. Kyseinen tyttö tosiaan oli limudiskotuttavuuksia tuolloin.  

Hiihtoloman aikoihin mentiin sitten taas koko suvun voimin Lappiin juhlimaan mökkinaapurimme 80-vuotissyntymäpäiviä. Tämä oli taas yksi hieno reissu pohjoiseen. 

Myöhemmin keväällä taas tuli suru-uutisia Ruotsin puolelta. Ruotsissa asunut setäni menehtyi sairaskohtaukseen kesken työpäivän 57-vuotiaana. Toukokuussa sitten olimme Ruotsissa hautajaisissa ja vietettiin toisen niin ikään Ruotsissa asuvan sedän luona pari päivää ja jälleen kerran melkein koko suku Ruotsissa olimme. Vaikka tunnelmat toki hautajaisissa haikeat olivat niin hyvänä puolena voisi mainita, että näki paljon sukulaisia Ruotsin puolelta ja juuri niitä joita on nähnyt elämässään hyvin harvoin. 

Ensimmäinen puolisko vuodesta vietettiin vielä ala-asteella ja olinpa muuten 6.luokalla meidän koulun toiseksi vanhin oppilas, siitä riitti vähäksi aikaa ylpeydenaihetta. :) Syksyllä sitten oli aika siirtyä yläasteelle, mutta enpä puhu siitä ihan vielä vaan nopeasti siitä miten kesä meni. Kesä meni mukavissa merkeissä. Kuten aiemmin kerroin niin vanhemmat ryhtyivät karavaanareiksi -96 niin 1997 juhannus vietettiin sitten Särkisalossa Turun saaristossa ja nimenomaan siellä sijaitsevalla leirintäalueella. Heinäkuussa sitten Kuusamon kautta Inariin ja mökille, siellä muutama päivä, sieltä kotiin. Viikko pari taas kotosalla ja sitten taas mentiin Lappiin ja siellä oltiinkin sitten melkein koko loppuloma. 

Sitten tosiaan siirryttiin yläasteelle. Toki tässä vaiheessa hieman jännitti mitä tuleman pitää. Jospa kerron ensiksi niitä ikävempiä asioita. Jouduin taas koulukiustatuksi. Kohtasin taas nämä ala-asteen kiusaajat, mutta heidän kanssaan aloin kaveeraamaan sillä he olivat jo muuttuneet ihmisinä ja pyytelivät aiempia tekojaan anteeksi. Sen sijaan toisesta koulusta siirtyi yläasteelle yksi pelätty koulukiusaaja ja kuten arvata saattaa niin hänen kynsiin jouduin. Se kiusaaminen oli tällä kertaa entistä pahempaa, se ala-asteen kiusaaminen oli pientä näihin kokemuksiin verrattuna. Yksi mieliinjäänyt tapaus on se kun hän kerran melkein tönäisi minut portaita alas, jos siinä olisi käynyt huonosti niin voi olla, että en välttämättä nyt istuisi tässä ja tätä blogia kirjoittelisi. Kyllä niitä kausia oli kun meinasin näiden tapausten takia lintsata koulusta ensimmäistä kertaa elämässäni. Opettajatkaan ei paljoa puuttuneet tilanteeseen vaikka monta kertaa heille asiasta kerroin. Pahimmillaan yritin itse muuttaa imagoani ja alkaa esittämään kovista vaan siksi, että pääsisin enemmän tämän kiusaajan suosioon, periaatteessa koko yläasteen ensimmäinen vuosi meni näissä merkeissä, mutta tajusin sittemmin, että ei kannata esittää muuta kuin mitä itse pohjimmiltaan on, mutta kun olet seiskaluokalla niin sitä aina väkisinkin on sitä esittämisenhalua ja se menee tietysti myös murrosiän piikkiin. Toki myös hyviäkin puolia oli yläasteelle siirtymisessä kun taas tapasi uusia ihmisiä ja kyllähän oma motivaatio oli korkealla, nuo kiusaamistapaukset eivät näitä asioita lannistaneet. 

Ehkäpä taas olen kertonut oleelliset asiat vuodesta 1997. Valokuvia taas lopuksi ja seuraavaan kertaan taas. 

Talvella 1997.

Sedän hautajaisissa Ruotsissa. 

Arkun maahanlasku. 

7.luokan koulukuva syksyltä 1997. 

Biisivalinta - 1994

Aiemmassa kirjoituksessa oli puhetta hieman eurodancesta niin samalla linjalla pysyttelen tälläkin kertaa. Näihin aikoihin se oli se päällimmäisin musiikkityyli mitä kuuntelin. 

Myös näihin aikoihin kun aloin kulkemaan koulujen limudiskoissa niin yksi parhaiten mieliinjääneistä kappaleista oli aina Rednexin Cotton Eye Joe, joten jospa soittaisin sen tänään. Pari muutakin hienoa hittiä tämä porukka julkaisi vuosina 1994-95, sen jälkeen ollutkin hiljaisempaa heidän osalta vaikka bändi vielä kasassa onkin, miehistö vain on kokenut radikaaleja muutoksia.

Cotton Eye Joe ja punaniskat, olkaa hyvät. :)

Vuosi elämästäni - 1989

Olemme päässet sitten 80-luvun viimeiselle vuodelle ja 90-luku häämöttää pikkuhiljaa nurkan takana, mutta sitä ennen vielä katsaus vuoteen 1989.

Sen muistan ainakin, että tein elämäni ensimmäisen talvireissun Lappiin tuona vuonna, yleensähän käymme siellä vain kesäisin. Tuli sitten se kaamoskin koettua. Menimme nimittäin Enontekiölle kummitätini 50-vuotissyntymäpäiville. Joskus poikkeustapauksissa tosiaan olemme saattaneet mennä talvellakin Lappiin ja nimenomaan mökille, mutta useimmiten vain kesäisin niin ja nyt tiedätte ainakin, että yksi kummiperhe asuu Enontekiöllä. 

Perheemme kasvoi tuona vuonna myös uudella perheenjäsenellä kun undulaattimme Koikkalainen sai uuden linnun kaveriksi ja linnulle annettiin nimi Kulkuri. Nimi tulee siitä kun hän oli sananmukaisesti Kulkuri. Naapuri löysi undulaatin pihaltaan, Kulkuri oli aiemmalta omistajalta karannut ja naapuri sitten toi sen meille kun tiesi, että meillähän noita lintuja on ennestään. Hyvä näin, että Koikkalainen sai seuraa sillä linnuthan ovat ryhmäeläimiä ja helposti ikävystyvät jos joutuivat elämään yksin. 

Muistuupa vielä mieleen, että siirryin tuona vuonna myös päiväkotiin. Noita ajoilta muistan, että aloin jo enemmän tekemään toisten lasten kanssa tuttavutta ja sain uusia kavereita. Tosin tuon aikaisista tarhakaverista en enää kovin moniin ole ollut yhteyksissä niin aktiivisesti, mutta joitain nyt edelleen näkee niin ja osan kanssa käytiin vielä se 9 vuotta peruskouluakin myöhemmin. 

Tuossa vuosi 1989 pääpiirteittäin ja näin olen oman elämäni kertonut 80-luvulta tai ainakin sen mitä muistan ja on aika siirtyä hiljalleen oman elämän kertomuksessa 90-luvulle, mutta käydään myöhemmin vielä ne maailman tapahtumat läpi ja valitaan se biisi vuodelta 1989 joka minulle rakas on. 

Tässä vaiheessa haluan vielä sanoa lukijoille, että toivottavasti olette nauttineet kirjoituksista tähän asti. Aikanaan kun blogia aloin suunnittelemaan niin päätin, että suuntaan tämän blogin niille ihmisille jotka eivät minua kovin hyvin tunne, mutta toki myös ne läheisimmät ystävät saavat tätä lukea. He parhaiten taitavatkin minua ihmisenä tuntea, mutta kuitenkin. Tässä kun siirrytään vuosikymmenistä toiseen niin sen mukaan myös kirjoitukseni alkavat syvenemään, johtuen lähinnä siitä, että esim seuraavasta vuosikymmenestä eli 90-luvusta muistoja onkin jo enemmän. 

Siinäpä tämä vuosikymmen oman elämän osalta. Loppuun vielä niitä valokuvia vuodesta 1989. 

Päiväkodin joulujuhlat

Retkellä Kälviän eläinpuistossa

Keskittynyt katse

Piknikillä

Naapurin kissan kanssa. Oli meillä tuolloin hoidossa

Ruotsissa. Teinpä tuolloin myös ensimmäisen ulkomaanmatkani

Veljekset

Tarhakuva

6-vuotissynttärit 14.11.1989