Vuosi elämästäni - 2003

Pieniä uudistuksia tehty kun tuli palautetta, että hieman pitäisi blogin ulkoasua muuttaa. Toivottavasti tämä tyyli kelpaa ja jos ei niin ideoita vaan tulemaan kommentteihin.

Nyt vuoteen 2003. Tässä on tullut synkisteltyä viime kirjoituksissa, mutta nyt seuraa muutaman vuoden iloisempi ajanjakso, etenkin 2003 oli vuosi jolloin kaikki tuntui loksahtavan elämässä kohdalleen. Siksipä tätä vuotta sanoisinkin yhdeksi parhaimmista omassa elämässä. 

Aloitetaan vaikka siitä, että meillä kauppiksessa oli ns. mestarimyyjä-kilpailu/koulutus ja koulutuksen päätteeksi meillä oli tentti ja korkeimmat pisteet saanut olisi ollut se meidän koulun voittaja, kilpailu oli siis eri kauppakoulujen välinen ympäri Suomen. Itse en voittanut, mutta toiseksi tulin. Silloin kyllä ylitin itseni kun pahaksi onneksi nukuin pommiin juuri sinä aamuna kun tentti oli ja myöhässä paikalla menin ja äkkiä paperin täytin. No pisteet sitten riitti toiseen sijaan ja palkinnoksi sain sitten lahjakortteja Keskon myymälöihin. Tämä taisi kyllä olla koko kauppiksen kohokohta. Keväällä sitten suoritin vielä työharjoittelun Pietarsaaren kaupungintalolla lähinnä toimistotöitä tehden, juoksupoikana toimien ja kahvia keitellen. Siinäpä mun kauppisaika alkoi olemaankin ja keväällä 2003 sitten painettiin merkonomin lakki päähän ja oli sitten aika taas suunnata elämässä kohti uusia haasteita. 

Kesällä 2003 päättyi myös yksi aikakausi omassa elämässä. Toistaiseksi viimeistä kertaa kävin tuolloin Inarissa mökillä juhannuksen vietossa. Tämän jälkeen en ole mökillä enää käynyt, Lapissa kylläkin. Syitä siihen miksi en enää ole käynyt mökillä on monia, mutta mainitsen sen, että tuossa vaiheessa tuota ikää oli jo sen verran, että en enää vanhempien kanssa kulkenut kesäreissuilla ja tämänkin 2003 vuoden Lapin reissun tein erään sukulaisperheen kanssa. Se onkin käynyt selville, että siellä kesiä vietettiin lähes 20 vuoden ajan joten haikeissa tunnelmissa päättyi yksi elämänvaihe. Toivoa sopii kuitenkin, että joskus olisi vielä mahdollista mökki nähdä omin silmin taas. :)

Tämä vuosi oli myös merkittävä siksi koska minun sivarin piti alkaa tänä vuonna ja se alkoikin sitten lokakuussa. Ennen sitä kerron vielä, että kuten tiedätte kun sivariin määrätään niin eipä se vielä takaa palveluspaikkaa valmiiksi. Hyvissä ajoin tosin aloin jo suunnittelemaan mahdollisia paikkoja ja minua kiinnosti työ joko päiväkodissa tai peruskoulussa ja hyvinhän minulle kävi. Sain sitten paikan eräältä pietarsaarelaiselta ala-asteelta. Vuoden verran työskentelin eräänlaisena yleismies Jantusena. Auttelin talonmiestä, keittiöllä olen keittäjän apulaisena ja kyllä taas välillä työskentelin tuntiavustajana. Niin ja se itse koulutusaika Lapinjärvellä meni kanssa oikein mainiosti, mitä nyt yksi tyyppi ei minun raittiutta hyväksynyt, mutta muuten. Taas tutustui uusiin ja värikkäisiin ihmisiin. Harmi vaan, että yhteydet eivät niin pitäneet sivarikavereihin koulutuksen päättymisen jälkeen. Jospa tarkistaisi joskus löytäisiko heidät Facebookista, todennäköisesti kyllä. Tosiaan se varsinainen palvelus alkoikin sitten marraskuussa ja silloin en vielä aivan päässyt vauhtiin kun koulu jo loppui ja lähdettiin joululomille. Mitä kaikkea sivarissa tapahtui niin sille onkin hyvä pyhittää seuraava vuosi 2004 ja luvassa toki myös monia muita mielenkiintoisia tarinoita tai ainakin toivottavasti kun yksi jo ehti aiemmin sanoa, että elämäni on ollut tylsää, mutta päinvastoin. Paljon mielenkiintoisia tarinoita on vielä kerrottavana. 

Tuore Merkonomi

Serkun kanssa Neste Rallissa. Vuodesta en tosin ole varma. Joko 2002 tai 2003. 

Kesälook

Valmistujaiskahvit

Vuosi elämästäni - 1995

Nyt siirrytään vuoteen 1995. Aloitan tämän kirjoituksen perinteisillä sanoilla eli omassa elämässä sattui taas paljon yhtä sun toista, niin ikäviä kuin iloisiakin asioita. 

Alkuvuosi oli taas niin rauhallista, että siitä en nyt puhu enempää. Perheen kanssa ainakin vietettiin pääsiäinen Lapissa eli lyhyt, mutta mukava visiitti käytiin mökillä tekemässä. Niin ja alkuvuodesta Lapissa asunut kummisetäni menehtyi sairaskohtaukseen ja lisää suru-uutisia koitti myöhemmin samana keväänä. Mummoni eli äidinäiti Ylivieskasta menehtyi yllättäen. Sydän petti kesken arkipäivän askareiden ja kohtaus oli niin raju, että mitään ei ollut enää tehtävissä ja hän menehtyi 75-vuotiaana. Muistan kun viimeisen kerran mummoani näin vain kuukausi ennen kuolemaa ja hän oli loppuun asti todella pirteä ja elinvoimainen ihminen joten olihan se suuri järkytys itselle, että hän noin yllättäen kuoli. Vapun alla 1995 oltiin sitten hautajaisissa Ylivieskassa. 

Nämä nyt olivat omassa elämässäni ne suurimmat tragediat vuonna 1995, mutta niitä iloisia asioitakin tosiaan riitti. Koulun kanssa tehtiin Tampereelle luokkaretki ja käytiin Särkänniemessä. Kesä menikin mukavissa ja niissä perinteisissä merkeissä. Kavereiden kanssa kuljin ja perheen kanssa vietettiin juhannus Lapissa ja heinäkuussa taas sinne kolmen viikon ajaksi. 

Syksy 1995 olikin erittäin mukavaa aikaa itselle. 5.luokalle siirryin ja kiusaamistapauksista huolimatta loppuvuosi meni tosiaan mukavissa merkeissä. Jouluna sain taas mieluisen joululahjan. Oli taas aika päivittää pelikonsolivalikoimaani joten sain joululahjaksi Sega Mega Driven. Siitä riittikin pitkäksi aikaa iloa ja veljen kanssa varsinkin monia hienoja hetkiä tämän koneen parissa vietettiin. Jos nyt pitää muutamia pelejä muistella niin laitetaanpas niitä tähän katseltavaksi. 

ja monia muita hienoja pelejä. Niin ja unohtamatta tietenkään Segan omaa maskottia Sonic the Hedgehogia ja kyseistä pelisarjaa. Jospa vielä yksi musiikkinäyte Sonic 3-pelistä. Mielestäni ihan pelimusiikkien kermaa ja aateila. 

Mitenhän minä aina kuulen tuossa Dingon Nahkatakkista tyttöä. No fani on fani vaikka voissa paistaisi. Toisaalta sanotaan, että Michael Jackson olisi tehnyt tämän Sonic 3-pelin musiikit, mutta sekin on huhu mihin ei täyttä varmuutta ole. 

Se näistä peleistä ja vielä lopuksi oma vuosi 1995 muutamalla valokuvalla kerrottuna, joten päätän tämän kirjoituksen tähän ja totean vain, että palaillaan taas asiaan myöhemmin. 

Mummon hautajaiset Ylivieskassa.

Mummon hautakivi.

Serkun kanssa mökillä juhannuksena 1995.

5.luokan koulukuva syksyltä 1995. 

Vuosi elämästäni - 1991

Sitten siirrytäänkin vuoteen 1991. 

Vuoden ensimmäinen puolisko ei vielä minulle mitään kovin mullistavaa tarjonnut. Päiväkodissa meni vielä ensimmäinen puoli vuotta ja juhannusta vietettiin sitten taas meidän mökillä siellä Inarissa ja itse asiassa suurimman osan kesästä vietin myös mummolassani Ullavassa. Näistä ajoista on kyllä pelkästään vain kultaisia muistoja. 

Tuona vuonna aloitin myös peruskoulun ja siirryin ekalle luokalle. Olen lupaillut, että tämä blogi tulee sisältämään itsestäni myös syvällisempiä asioita koska suuntaan tämän blogin ihmisille jotka eivät minua kovin hyvin ole oppineet tuntemaan kuin myös niille läheisille ystäville, tosin he kyllä tietävät hyvin nämä asiat mitä seuraavaksi käsittelen. Kuten blogini otsikko kertoo, tämä on syvä sukellus minun elämään ja nyt tulee ensimmäisiä hieman syvällisiä kertomuksia. 

On minulla toki hyviäkin muistoja vuosista ala-asteella, mutta myös niitä ikävempiä niin niistä voisin kertoa ensin. Jouduin nimittäin koulukiusatuksi ja tätä kiusaamista kesti ihan 6. luokalle asti jolloin minun pahimmat kiusaajat olivat jo siirtyneet yläasteelle. Välillä ihan pelotti mennä kouluun. Milloin sai koulurepusta päähän, milloin heitettiin lumipallolla silmään, milloin taas jouduin talvipakkasessa kulkemaan kotiin ilman pipoa ja hanskoja kun kiusaajat olivat ne johonkin piilottaneet. Yhdenkin tapauksen muistan kun nämä kiusaajat kiusasivat minua ihan opettajien silmien edessä, mutta eivät he tilanteeseen puuttuneet, ilmeisesti vaan ajattelivat, että pojat vaan leikkivät ja ei tuossa mistään vakavemmasta ole kyse. Tämä näistä asioista ainakin tällä erää, mutta sen verran haluan sanoa, että sittemmin hieman vanhempana eli yläasteikäisenä ystävystyin kunnolla näiden kiusaajien kanssa ja he pyytelivät tekojaan anteeksi ja tosissaan niitä katuivat ja enkä minäkään ole pitkävihaista tyyppiä joten jotkut vanhoista kiusaajistani jotka näitä kirjoituksia olette lukeneet niin sanon teille, että en enää kanna kaunaa näistä asioista. Olemmehan tosiaan jo vuosia sitten nämä asiat sopineet. 

Puhutaan vielä kuitenkin niistä iloisista asioista mitä tapahtui ensimmäisenä vuonna ala-asteella. Sain taas paljon uusia kavereita joiden kanssa välit ovat hyvinä säilyneet näihin vuosiin asti ja toivottavasti myös tästä eteenpäin. Jotkut näistä ihmisistä olivatkin minun suojelijoita ja eräänlaisia tukihenkilöita eli aina jos minua kiusattiin niin he olivat ihmisiä jotka olivat minun puolella ja minua kiusaajilta suojelivat. Aloin myös yhden meidän luokkalaisen tytön kanssa kaveeraamaan ja ehdin jo julistamaan koko luokalle, että minullapas onkin nyt tyttöystävä. :) Tosin meidän kaverisuhde oli sellainen, että kuljettiin kyllä yhdessä ihan vapaa-ajallakin. Milloin kävin hänen luona ja milloin taas hän kulki minun kotona, mutta yleensä katsottiin elokuvia ja pelattiin tietokonepelejä ja ulkona aina joitain tiettyjä leikkejä leikittiin isommalla kaveriporukalla. Ensimmäisen kouluvuoden jälkeen ei enää hänen kanssa niin aktiivisesti yhdessä liikuttu, mutta välit kuitenkin säilyivät hyvinä ja ovat toki säilyneet edelleen, joskus Facebookissa saatan hieman kirjoitella ja kuulumisia kysellä. 

Siinäpä se vuosi 1991 oman elämän osalta ja paljon tosiaan ehti sattumaan niin hyvässä kuin pahassakin. Hieman taas niitä valokuvia tähän loppuun ja me kohtaamme taas seuraavien kirjoitusten merkeissä, mutta nyt sanon vaan, että näkemiin taas ensi kertaan. 

Inarissa juhannuksena 1991. 

Ei minusta koskaan tullut mopedistiakaan. 

Minä + veli ja pari serkkua juhannuksena 1991. 

Älä mulle ala. 

Ensimmäinen koulupäivä alkamassa ja ilmeestä päätellen innokkain mielin. :)

Koulukuva 1.luokalta.

8-vuotissynttärit 14.11.1991

Synttärilahjaksi sain Super Mario Bros-elektroniikkapelin. Sitä tuossa ahkerasti pelailen. :)