Nyt vuoteen 1997. Melkein aina käytän fraasia "paljon ehti tapahtua hyvässä ja pahassa" niin pakko kai se on sanoa tämänkin vuoden osalta, kyllä sitä taas yhdelle ihmiselle sattuikin. Aloitetaanpa ihan alkuvuodesta 1997 koska silloin jo jotain mullistavaa ja omiin historiankirjoihin jäävää sattui omassa elämässä.
Tuolloin tuli käytyä läpi ensimmäinen edes hieman vakavempi ihmissuhde, mutta kuten arvata saattaa niin vielä tuossa iässä eli 13-vuotiaana nämä suhteet eivät yleensä kauan kestä ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Taisin yhdet treffit tehdä ja siihen se sitten jäikin. Kevään mittaan suhde pikkuhiljaa hiipui ja sitten loppui kokonaan. Kyseinen tyttö tosiaan oli limudiskotuttavuuksia tuolloin.
Hiihtoloman aikoihin mentiin sitten taas koko suvun voimin Lappiin juhlimaan mökkinaapurimme 80-vuotissyntymäpäiviä. Tämä oli taas yksi hieno reissu pohjoiseen.
Myöhemmin keväällä taas tuli suru-uutisia Ruotsin puolelta. Ruotsissa asunut setäni menehtyi sairaskohtaukseen kesken työpäivän 57-vuotiaana. Toukokuussa sitten olimme Ruotsissa hautajaisissa ja vietettiin toisen niin ikään Ruotsissa asuvan sedän luona pari päivää ja jälleen kerran melkein koko suku Ruotsissa olimme. Vaikka tunnelmat toki hautajaisissa haikeat olivat niin hyvänä puolena voisi mainita, että näki paljon sukulaisia Ruotsin puolelta ja juuri niitä joita on nähnyt elämässään hyvin harvoin.
Ensimmäinen puolisko vuodesta vietettiin vielä ala-asteella ja olinpa muuten 6.luokalla meidän koulun toiseksi vanhin oppilas, siitä riitti vähäksi aikaa ylpeydenaihetta. :) Syksyllä sitten oli aika siirtyä yläasteelle, mutta enpä puhu siitä ihan vielä vaan nopeasti siitä miten kesä meni. Kesä meni mukavissa merkeissä. Kuten aiemmin kerroin niin vanhemmat ryhtyivät karavaanareiksi -96 niin 1997 juhannus vietettiin sitten Särkisalossa Turun saaristossa ja nimenomaan siellä sijaitsevalla leirintäalueella. Heinäkuussa sitten Kuusamon kautta Inariin ja mökille, siellä muutama päivä, sieltä kotiin. Viikko pari taas kotosalla ja sitten taas mentiin Lappiin ja siellä oltiinkin sitten melkein koko loppuloma.
Sitten tosiaan siirryttiin yläasteelle. Toki tässä vaiheessa hieman jännitti mitä tuleman pitää. Jospa kerron ensiksi niitä ikävempiä asioita. Jouduin taas koulukiustatuksi. Kohtasin taas nämä ala-asteen kiusaajat, mutta heidän kanssaan aloin kaveeraamaan sillä he olivat jo muuttuneet ihmisinä ja pyytelivät aiempia tekojaan anteeksi. Sen sijaan toisesta koulusta siirtyi yläasteelle yksi pelätty koulukiusaaja ja kuten arvata saattaa niin hänen kynsiin jouduin. Se kiusaaminen oli tällä kertaa entistä pahempaa, se ala-asteen kiusaaminen oli pientä näihin kokemuksiin verrattuna. Yksi mieliinjäänyt tapaus on se kun hän kerran melkein tönäisi minut portaita alas, jos siinä olisi käynyt huonosti niin voi olla, että en välttämättä nyt istuisi tässä ja tätä blogia kirjoittelisi. Kyllä niitä kausia oli kun meinasin näiden tapausten takia lintsata koulusta ensimmäistä kertaa elämässäni. Opettajatkaan ei paljoa puuttuneet tilanteeseen vaikka monta kertaa heille asiasta kerroin. Pahimmillaan yritin itse muuttaa imagoani ja alkaa esittämään kovista vaan siksi, että pääsisin enemmän tämän kiusaajan suosioon, periaatteessa koko yläasteen ensimmäinen vuosi meni näissä merkeissä, mutta tajusin sittemmin, että ei kannata esittää muuta kuin mitä itse pohjimmiltaan on, mutta kun olet seiskaluokalla niin sitä aina väkisinkin on sitä esittämisenhalua ja se menee tietysti myös murrosiän piikkiin. Toki myös hyviäkin puolia oli yläasteelle siirtymisessä kun taas tapasi uusia ihmisiä ja kyllähän oma motivaatio oli korkealla, nuo kiusaamistapaukset eivät näitä asioita lannistaneet.
Ehkäpä taas olen kertonut oleelliset asiat vuodesta 1997. Valokuvia taas lopuksi ja seuraavaan kertaan taas.
 |
| Talvella 1997. |
 |
| Sedän hautajaisissa Ruotsissa. |
 |
| Arkun maahanlasku. |
 |
| 7.luokan koulukuva syksyltä 1997. |
