Vuosi elämästäni - 1993

Vuosi 1993. Tämä vuosi tarjosi minulle paljon iloa, mutta paljon myös surua. Näistä asioista seuraavassa. 

Ehkä ensiksi niitä iloisempia tapahtumia. Yksi tapahtuma mikä nousee ensimmäisenä mieleen on se, että tuona vuonna tein ensimmäisen reissuni Helsinkiin, sittemmin noita Helsingin reissuja onkin kiitettävästi mittariin kertynyt. Matkustettiin perheen kanssa sinne sukulaismiehen 50-vuotisjuhlille, mukavaa oli ja onnistunut reissu. Kodissamme tehtiin vuonna 1993 suurremontti ja saatiin oma saunakin kotiin. Ei enää tarvinnut käydä esim naapureilla saunomassa. Lapissakin taas poikettiin juhannuksena ja vielä parin viikon ajan loppukesästä. 

Perheemme koki taas pari menetystä. Molemmat undulaateistamme Koikkalainen ja Kulkuri menehtyivät lyhyen ajan sisällä. Koikkalainen eli 15-vuotiaaksi joten pitkään ja kunnioitettavaan ikään pääsi. Koikkalainen kuoli yksinkertaisesti sanottuna vanhuuteen. Kulkuri sitten kuoli vain kuukauden päästä Koikkalaisen jälkeen. Kulkuri taas oli vähän yli vuoden sairastellut ja tähän sairauteen sitten kuoli. Tämä tarkoitti sitä, että meidän perheessä ei enää lemmikkejä ollut ja äitikin sanoi, että ei ota enää uusia lintuja siksi, koska on hyvin raskasta hoitaa niitä.

Toinen suru-uutinen itselleni oli naapurin mummon kuolema tämän vuoden syksyllä. Hänestä en olekaan blogissa puhunut, mutta hän myös oli minulle eräänlainen "varamummo". Lapsena esimerkiksi jos olin yksikseni kun vanhemmat olivat töissä niin tämä mummo hoiti aina minua ja aina siellä kyläillessä sai aina syödäkseen karkkia ja suklaata joten hyvin viihdyin aina naapurissa näiden syiden vuoksi. :) Lapsena kysyinkin äidiltäni kun en vielä ollut tarkkaan tiedostanut ketkä ovat minun oikeita mummoja, että onko hän minun mummo? Eipä kuitenkaan ollut, mutta eräänlaiseksi varamummoksi hänet kuitenkin ristin. 

Niin ja syksyllä aloitin sitten 3. luokan koulussa. Pari uutta oppilastakin aloitti luokallani. Toinen heistä oli jo aiemmassa koulussa kiusannut toisia, joten voitte arvata varmaan kuka hänen hampaisiin joutui. Kyllä vaan, mutta en ole hänellekään kaunaa kantanut sillä hänkin rauhoittui vanhempana ja pyytelikin yhdessä vaiheessa minulta tekojaan anteeksi. 

Niitä valokuvia vielä lopuksi, mutta valitettavasti näitä kuvia minulla ei ole paljoa tarjota vuodelta 1993. Vain pari synttärikuvaa. Minusta ei ilmeisesti sitten otettu kovin paljon kuvia vuonna 1993. Koulukuva kyllä, mutta se epäonnistui niin pahasti, että en halua sitä täällä näyttää. Nautitaan kuitenkin näistä kuvista mitkä nyt tänne laitan. 

10 vuotta tuli sitten täyteen 14.11.1993.

  

Biisivalinta - 1992

Biisivalinta vuodelta 1992. 

Minua on aina kiehtoneet biisit joiden lyriikoissa on sitä satumaista mystiikkaa. Sitä on myös tässä kappaleessa. Kyseessä on Miljoonasateen Lelukaupan häät. 

Ei Heikki Saloa ihan turhaan pidetä yhtenä maamme arvostetuimmista sanoittajista ja lauluntekijöistä. Tämä biisi riittää oikein hyvin sen kertomaan. Vaikka Miljoonasade hajosikin muutama vuosi sitten niin kerran ehdin heidät näkemään ja hyvä keikka olikin ja yleensäkin tuohon iltaan liittyy hyviä muistoja. Vuosi oli silloin 2008. 

Siitä ei kuitenkaan tässä kirjoituksessa sen enempää vaan mennäänpäs sinne Helgan ja Rubenin häihin lelukaupassa. 

Meillä ja maailmalla - 1992

Hieman taas kurkistusta maailman tapahtumiin. Tällä kertaa sitten vuodelta 1992. 

• Alankomaissa allekirjoitettiin Maastrichtin sopimus. 
• Talviolympialaiset Ranskan Albertvillessä. Suomelle yhteensä 7 mitalia. Toni Niemisestä tuli kautta aikojen nuorin talviolympialaisissa kultaa voittanut miesurheilija. 
• Pariisissa avattiin Euro Disney-lomakeskus. 
• Tapaus Ruokolahden leijona herätti keskustelua. 
• Vaclav Havel erosi Tsekkoslovakian presidentin virasta. 
• Barcelonan kesäolympialaiset. Suomelle yhteensä 5 mitalia. Mikko Kolehmaiselle kultaa melonnassa. 
• Lennart Meri valittiin Viron presidentiksi. 
• Kunnallisvaalit Suomessa.
• Yhdysvalloissa Bill Clinton valittiin maan 42. presidentiksi. 
• Suomi täytti 75 vuotta. 

Sitten vielä loppuun kevennystä muutaman videon muodossa. Aiemmin olenkin kirjoitellut P-P Peteliuksen vaikutuksesta itseeni ja kuinka paljon hänen huumoriaan arvostan. Laitetaanpa katseltavaksi hänen sketsejä. Kyllähän hän tämän vuoden aikana teki ainakin kaksi mieliinjäänyttä sketsisarjaa. Tämä klippi sarjasta Neurovisio. 

Siitä vähän kirjavinkkejä ja hyviä kirjoja näyttävät olevan. 

Vanhan aisaparinsa Aake Kallialan kanssa Pirkka-Pekka teki jatkoa tuona vuonna myös Pulttiboisseille. Tällä kertaa sarjan nimi vaan oli vaihtunut Manitboisiksi. Tässä sketsissä taas kerrotaan, että luonnosta voi löytää muutakin syötäväksi kelpaavaa kuin marjoja ja sieniä. 

Pala mainosmaailmaa taas viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä osiona. Näin keväällä onkin hyvä tehdä kurkistus jouluisiin tunnelmiin. Mukana mm. Nintendolle ilmestyneitä peliuutuuksia vaan eipä noita pelejä siitä paketista löytynyt jonka joulupukilta sain. Tästä klikkaamalla pääsette aikamatkalle joulukuuhun 1992. :) 

Ai niin, jäi ihan mainitsematta yksi asia. Vuosi 1992 olikin hyvä urheiluvuosi jota täydensi myös se asia, että Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti myös ensimmäisen mitalinsa MM-tasolla. Hopeaa tuli Prahassa käydyistä MM-kisoista. Tuosta pääsette muistelemaan ja Ruotsi sen kirkkaimman mitalin sitten vei. 

Vuosi elämästäni - 1992

Vuosi 1992. Omalta osalta aika rauhallinen, mutta mukava vuosi. Kerrotaanpas siitä muutamat kohokohdat. 

Siitä jo kerroinkin mitä kaikkea minulle tapahtui ensimmäisena vuonna koulussa, mutta kerrotaanpa vaikka siitä toisesta puoliskosta. Yksi tapahtuma mikä on jäänyt mieleen niin ensimmäinen luokkaretki. Retki tehtiin Uutenkaarlepyyhyn. Vierailtiin ainakin Sakari Topeliuksen synnyinkodissa sekä myös paikallisessa vesitornissa. Semmoinen reissu ja mukavaa oli tuolloin. Niin ja meidän perheessä vappua vietettiin poikkeuksellisesti Lapissa, mökille mentiin sitten muutamaksi päiväksi. Sitten taas heinäkuussa jolloin siellä vietettiinkin neljä viikkoa eli periaattessa koko heinäkuu. 

Loppukesä menikin sitten sairastaessa, ei tosin mitään kuolemanvakavaa sillä tässähän minä parhaillaan istun uutta kirjoitusta tekemässä. Sairastin sitkeää siitepölyallergiaa. Tämä johtui siitä kun kesä 1992 oli todella kuuma ja helteinen eikä tuolloin juurikaan satanut ainakaan Pohjanmaalla. Ilmassa olikin sen verran paljon siitepölyä, joten onnistuin siitä sairastumaan eli nenä vuosi ja silmät muurautui pahimmillaan kokonaan umpeen. Tämä tauti saatin onneksi kuriin hyvällä lääkekuurilla. 

Syksyllä sitten alkoi 2. luokka koulussa ja ensimmäisestä puoliskosta ei äkkiseltään nouse mieleen yhtä tapahtumaa ylitse muiden joten siitä en sen enempää tässä kirjoittele. Rauhallista ja tasapainoista koulunkäyntiä siis tuolloin. 

Jouluna sitten joulupukki muisti minua hyvin mieluisella joululahjalla kun yhdestä paketista löytyi vanha kunnon 8-bittinen Nintendo ja olin sitten taas yhtä pelikonsolia rikkaampi. Valitettavasti minun Commodore 64 sanoi tämän vuoden keväällä työsopimuksensa irti, joten onneksi sain sitten uutta puuhaa tämän Nintendon parissa. Niistä peleistä sitten, niin laitetaanpa yksi peleistä näytille jota silloin ensi alkuun paljon pelailin ja mihin niitä hyviä muistoja liittyy: 

Peli on siis Nintendo World Cup ja tässä näkyvässä videossa ovat vastakkain Argentiina ja Länsi-Saksa. Argentiina sen kunniaksi koska jaa enpäs kerrokaan tätä vielä vaan sitten kun olemme päässeet 2010-luvulle. Sitä odotellessa siis. 

Tältä minun vuosi 1992 näytti. Muutama valokuva vielä loppuun perinteiden mukaan. Ei muuta kun palaillaan seuraavan kirjoituksen merkeissä. 

2. luokan koulukuva syksyltä 1992

9-vuotissynttärit 14.11.1992

Biisivalinta - 1991

Tänään vähän faktaa yhdestä bändistä josta tuli suuri osa omaa elämää jo sieltä lapsuusvuosista alkaen. 

Ei, se ei ole Dingo eikä A-ha. Näiden vaikutuksista itseeni olen jo puhunut ja tulen puhumaan jatkossakin. Tällä kertaa tarkoitan erästä hyvinkääläiskolmikkoa joka myös tunnetaan nimillä JuFo III, Kaivo ja Izmo. Kyllä, tänään olisi tarkoitus puhua Raptorista (joku voisi luulla, että ei ole paljon kertomista). Sitä kyllä piisaa ainakin yhteen blogiin. Jos nyt puhutaan Raptorin vaikutuksesta omaan elämään niin kyllähän se hyvin suuri on, sitä ei voi kieltää. Silloin lapsena  heidän musiikkinsa vaan kolahti johtuen ehkä siitä, että rap-musiikki oli tuolloin 90-luvun alussa vielä tuore ja nouseva genre, tosin vakavasta rapista en koskaan alkanut pitämään joitain poikkeuskappaleita lukuunottamatta. Huumorirap olikin tuolloin 90-luvun alussa itselle asia erikseen. 

Raptori kyllä aiheuttikin suurta hysteriaa vuosina 1990-91. Melkein voisin verrata sitä vaikkapa Dingo-hysteriaan, joten uskaltaisin väittää, että Raptori taisi olla 90-luvun Dingo. Valittiinhan heidät vuoden yhtyeeksi vuonna 199o ja  joissain äänestyksessä JuFo taisi olla paras miesartisti. :) Raptori vetäytyi vuoden 1991 jälkeen ansaitulle tauolle, mutta onneksi Raptorin heput tekivät päätöksen, että bändin toimintaa ei lopeteta vaan pidetään aina 10 vuotta keikkataukoa ja sitten tullaan takaisin ja hyvin ovat lupauksensa pitäneet. Ensimmäinen comeback tapahtuikin vuonna 200o ja toinen sitten vuonna 2010 ja jos vaan vanhat merkit paikkansa pitää niin Raptoria nähdään taas keikkalavoilla vuonna 2020. 90-luvun alussa ja vuonna 2000 en vielä päässyt näkemään Raptoria keikkojen merkeissä, mutta vuonna 2010 kyllä ja ahkeraan kiertelinkin pitkin Suomea ja uusiin ihmisiin tutustuin, haluankin sanoa jos tämän kirjoituksen näette niin mukavaa, että olette edelleen iso osa elämääni ja jos ei paljoa nähdä kasvotusten niin viimeistään sitten taas 2020. :)


Se kappale minkä nyt ajattelin Raptorilta soittaa niin olisi tämmöinen kun "Älä syö humehia". Mikäpä kappale voisi sopia paremmin täysin päihteetöntä elämää viettävälle ihmiselle. Suoraan en pystynyt videota näkyville laittamaan, mutta sen näette klikkaamalla tästä. 

Meillä ja maailmalla - 1991

Tässäpä näitä maailmantapahtumia vuodelta 1991. Paljon ehti taas tapahtumaan niin hyvässä kuin pahassakin. 

• Persianlahden sota
• Helmut Kohl valittiin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi, 
• Ensimmäinen web-selain esiteltiin. 
• Rodney Kingin pahoinpitely USA:ssa
• 31. eduskuntavaalit Suomessa.
• Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin. Soittajana oli tuolloinen Suomen pankin johtaja Harri Holkeri. 
• Kolin kansallispuisto perustettiin Lieksan alueelle. 
• Eero Huovinen vihittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi. 
• Intian päämnisteri Rajiv Gandhi sai surmansa pommi-iskussa. 
• Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. 
• Neuvostoliitto hajosi. 
• Matti Wuori valittiin Greenpeacen johtoon. 
• Suomi ajautui syvään lamaan. 
• Alpeilta löytyi muumioitunut Ötziksi nimetty ihmisruumis. 

Sitten niitä viihdemaailman suru-uutisia. Itseäni suuresti koskettaa vuoden 1991 kuolemista Irwin Goodmanin kuolema. Venäjällä sattuneiden rajaepäselvyyksien vuoksi häntä ei ehditty viemän ajoissa hoitoon Suomen puolelle ja hän menehtyikin sydäninfarktiin matkalla sairaalaan. Monesti mietinkin, että olisiko Irwin vielä keskuudessamme jos Venäjällä ei olisi käynyt niinkuin kävi. Me maanpäälliset emme sitä valitettavasti tiedä. Soitanpa Irwniltä seuraavan kappaleen joka onkin julkaistu hieman ennen kuolemaa, Kun kuuntelee laulun sanoja niin pistää miettimään aavistiko Irwin kohtalonsa. 

Lisäksi tuona vuonna menetimme ainakin Albert Järvisen ja Freddie Mercuryn, joten viikatemies vieraili tiuhaan tahtiin ja vei monta hienoa persoonaa mennessään. 

Tässäpä yksi mieliinjäänyt Tv-sarja tältä vuodelta eli Autovaras. Suomalainen toimintasarja josta enemmän kun vain tuota linkkiä klikkaatte. Henkilökohtaisia suosikkeja ja myös Dvd:nä löytyy kotoa.

Niin ja tältä se maailma näytti mainosten muodossa vuonna 1991. Paljon vilahtelee tässäkin jo kadonneita tuotteita ja elintarvikkeita joita on jäänyt kaipaamaan. 

Vuosi elämästäni - 1991

Sitten siirrytäänkin vuoteen 1991. 

Vuoden ensimmäinen puolisko ei vielä minulle mitään kovin mullistavaa tarjonnut. Päiväkodissa meni vielä ensimmäinen puoli vuotta ja juhannusta vietettiin sitten taas meidän mökillä siellä Inarissa ja itse asiassa suurimman osan kesästä vietin myös mummolassani Ullavassa. Näistä ajoista on kyllä pelkästään vain kultaisia muistoja. 

Tuona vuonna aloitin myös peruskoulun ja siirryin ekalle luokalle. Olen lupaillut, että tämä blogi tulee sisältämään itsestäni myös syvällisempiä asioita koska suuntaan tämän blogin ihmisille jotka eivät minua kovin hyvin ole oppineet tuntemaan kuin myös niille läheisille ystäville, tosin he kyllä tietävät hyvin nämä asiat mitä seuraavaksi käsittelen. Kuten blogini otsikko kertoo, tämä on syvä sukellus minun elämään ja nyt tulee ensimmäisiä hieman syvällisiä kertomuksia. 

On minulla toki hyviäkin muistoja vuosista ala-asteella, mutta myös niitä ikävempiä niin niistä voisin kertoa ensin. Jouduin nimittäin koulukiusatuksi ja tätä kiusaamista kesti ihan 6. luokalle asti jolloin minun pahimmat kiusaajat olivat jo siirtyneet yläasteelle. Välillä ihan pelotti mennä kouluun. Milloin sai koulurepusta päähän, milloin heitettiin lumipallolla silmään, milloin taas jouduin talvipakkasessa kulkemaan kotiin ilman pipoa ja hanskoja kun kiusaajat olivat ne johonkin piilottaneet. Yhdenkin tapauksen muistan kun nämä kiusaajat kiusasivat minua ihan opettajien silmien edessä, mutta eivät he tilanteeseen puuttuneet, ilmeisesti vaan ajattelivat, että pojat vaan leikkivät ja ei tuossa mistään vakavemmasta ole kyse. Tämä näistä asioista ainakin tällä erää, mutta sen verran haluan sanoa, että sittemmin hieman vanhempana eli yläasteikäisenä ystävystyin kunnolla näiden kiusaajien kanssa ja he pyytelivät tekojaan anteeksi ja tosissaan niitä katuivat ja enkä minäkään ole pitkävihaista tyyppiä joten jotkut vanhoista kiusaajistani jotka näitä kirjoituksia olette lukeneet niin sanon teille, että en enää kanna kaunaa näistä asioista. Olemmehan tosiaan jo vuosia sitten nämä asiat sopineet. 

Puhutaan vielä kuitenkin niistä iloisista asioista mitä tapahtui ensimmäisenä vuonna ala-asteella. Sain taas paljon uusia kavereita joiden kanssa välit ovat hyvinä säilyneet näihin vuosiin asti ja toivottavasti myös tästä eteenpäin. Jotkut näistä ihmisistä olivatkin minun suojelijoita ja eräänlaisia tukihenkilöita eli aina jos minua kiusattiin niin he olivat ihmisiä jotka olivat minun puolella ja minua kiusaajilta suojelivat. Aloin myös yhden meidän luokkalaisen tytön kanssa kaveeraamaan ja ehdin jo julistamaan koko luokalle, että minullapas onkin nyt tyttöystävä. :) Tosin meidän kaverisuhde oli sellainen, että kuljettiin kyllä yhdessä ihan vapaa-ajallakin. Milloin kävin hänen luona ja milloin taas hän kulki minun kotona, mutta yleensä katsottiin elokuvia ja pelattiin tietokonepelejä ja ulkona aina joitain tiettyjä leikkejä leikittiin isommalla kaveriporukalla. Ensimmäisen kouluvuoden jälkeen ei enää hänen kanssa niin aktiivisesti yhdessä liikuttu, mutta välit kuitenkin säilyivät hyvinä ja ovat toki säilyneet edelleen, joskus Facebookissa saatan hieman kirjoitella ja kuulumisia kysellä. 

Siinäpä se vuosi 1991 oman elämän osalta ja paljon tosiaan ehti sattumaan niin hyvässä kuin pahassakin. Hieman taas niitä valokuvia tähän loppuun ja me kohtaamme taas seuraavien kirjoitusten merkeissä, mutta nyt sanon vaan, että näkemiin taas ensi kertaan. 

Inarissa juhannuksena 1991. 

Ei minusta koskaan tullut mopedistiakaan. 

Minä + veli ja pari serkkua juhannuksena 1991. 

Älä mulle ala. 

Ensimmäinen koulupäivä alkamassa ja ilmeestä päätellen innokkain mielin. :)

Koulukuva 1.luokalta.

8-vuotissynttärit 14.11.1991

Synttärilahjaksi sain Super Mario Bros-elektroniikkapelin. Sitä tuossa ahkerasti pelailen. :)